Ihmisoikeuksien julistuksen perusteella oppivelvollisuuteen perustuvan peruskoulutuksen tulee olla ilmaista. Myös perusasteen jälkeisen jatko- ja ammattikoulutuksen tulee olla yleisesti saatavilla. Jokaisella tulee olla mahdollisuus kehittää itseään koulutuksen kautta.
Koulutukseen panostaminen hyödyttää merkittävällä tavalla sekä yksilöitä että yhteiskuntia. Laaja-alainen ja laadukas koulutus on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää köyhyyttä ja epätasa-arvoa. UNESCON koordinoiman Education for All -liikkeen tavoitteena on, että kaikki maailman lapset, nuoret ja aikuiset ovat perusopetuksen piirissä vuoteen 2015 mennessä. Tämä tavoite on vielä hyvin kaukana.
Kansainvälisistä sopimuksista huolimatta monet valtiot eivät pysty tai halua huolehtia velvollisuudestaan mahdollistaa koulutuksen saatavuus. Kyvyttömyyden ja haluttomuuden taustalla on erilaisia konflikteja ja katastrofeja tai valtion rakenteiden yleistä toimimattomuutta ja haurautta. Kymmeniä miljoonia lapsia ja nuoria jää eri syistä koulutuksen ulkopuolelle. Konfliktialueilla ja hauraissa valtioissa noin joka kolmas lapsi ei pääse kouluun. 11 prosenttia maailman nuorista ei osaa lukea tai laskea.
Koulutuksen ja perustaitojen puuttumisen vuoksi nuorten on vaikea turvata elämänsä ja toimeentulonsa. Erilaiset konfliktit ja sodat sekä köyhyys, sukupuoli tai vamma voivat johtaa siihen, että nuori jää vaille peruskoulutusta. Äärimmäisessä köyhyydessä elävän perheen voi olla mahdotonta sijoittaa lasten ja nuorten koulutukseen, vaikka koulutusta itsessään pidettäisiin tärkeänä. Jos tulonhankinta on muutoinkin hyvin hankalaa eikä vanhemmilla itsellään ole koulutusta, voivat perheet pitää koulunkäyntiä turhana ylimääräisenä menoeränä.
Sukupuoli on merkittävä tekijä koulutuksen piiriin pääsemisessä ja koulutuksen loppuunsaattamisessa. Tytöt sekä pääsevät poikia harvemmin koulutuksen piiriin että keskeyttävät koulunkäynnin poikia useammin. Koulunkäynnin keskeytyminen vaikeuttaa tyttöjen pääsyä työelämään ja ehkäisee heidän mahdollisuuksia hankkia oma elantonsa.
Koulunkäynnin keskeytyminen heikentää monella tavalla nuoren mahdollisuuksia turvattuun tulevaisuuteen ja ihmisarvoiseen elämään. Koulunkäynnin keskeyttäneiden nuorten mahdollisuudet parantaa omia elinolojaan ovat hyvin heikot. Kouluttamaton nuori jää helposti työttömäksi ja köyhyyden vangiksi.
Köyhyydellä ja työttömyydellä voi olla sekä nuoren että yhteiskunnan kannalta huonoja seurauksia: rikollisuutta, jengiytymistä ja väkivaltaisuutta. Kouluttamattomat nuoret myös ajautuvat helposti töihin alaikäisenä, huonoilla työehdoilla tai kaupallisen seksin piiriin. Koulunkäynnin keskeyttäminen johtaa yksilön kohdalla yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen. Yhteiskunnan näkökulmasta nuorten kouluttamattomuus voi merkitä yhteiskunnan vakauden vaarantumista.
Mahdollisuus koulutukseen on kansainvälisillä sopimuksilla määritelty oikeus, jonka toteutuminen tukee merkittävästi köyhyyden vähentämistä. Koulutuksen kautta voidaan myönteisellä tavalla tukea yhteiskuntien demokratiakehitystä sekä yhteisöjen vakautta ja rauhaa. Koulutuksen kautta voidaan edistää sukupuoltenvälistä tasa-arvoa, ehkäistä lapsikuolleisuutta sekä raskaana olevien naisten terveyttä ja vahvistaa koulutusmyönteisen kulttuurin syntymistä.
Koulutuksen kautta nuoret voivat osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan ja sen sosiaaliseen, taloudellisen ja poliittiseen kehitykseen. Koulutuksen avulla nuoret kiinnittyvät omiin yhteisöihinsä myönteisellä tavalla. Koulutus vahvistaa sosiaalista yhtenäisyyttä ja antaa välineitä rauhan rakentamiselle. Koulutuksen kautta myös väkivaltaisten konfliktien vaara pienenee.
Tulevaisuuden haasteena on velvoittaa ja tukea valtioita kantamaan vastuunsa koulutukseen liittyvien oikeuksien toteutumisesta. Valtioiden tulee esimerkiksi lisätä varoja perus- ja opettajankoulutukseen sekä panostaa koulutuksen laatuun ja saavutettavuuteen. Laadukkaan koulutuksen kautta nuoret saavat mahdollisuuden vahvistaa perustaitojaan sekä kehittää elämänhallinnan ja työelämän taitoja. Perus- ja ammatillisen koulutuksen kautta nuoret voivat löytää paikkansa yhteiskunnassa ja turvata oman toimeentulonsa joko työllistymällä muiden palvelukseen tai työllistämällä itse itsensä. Tämän toteutumiseksi on turvattava nuorten oikeus koulutukseen.