Nuorisotyöttömyys kehitysmaissa
Vuosien 2008-09 aikana nuorten työttömyysluvut maailmassa nousivat ennätyslukemiin. Arvioiden mukaan työmarkkinoille on tulossa vuoteen 2025 mennessä 1,3 miljardia alle 30-vuotiasta nuorta, jolloin tilanne kiristyy entisestään. Vain noin 300 miljoonalle heistä tulee löytymään töitä.
Maailman työikäisestä väestöstä nuoria on tällä hetkellä 25 prosenttia, työttömistä heitä on 40 prosenttia. Vaikein nuorten tilanne on kehitysmaissa, joissa nuorten osuus väestöstä on suuri.
Työllistymisvaikeudet johtuvat useista erilaisista syistä: monelta nuorelta puuttuu mahdollisuus hankkia koulutus tai ammattikoulutus ja tilaisuudet kartuttaa työkokemusta, heiltä puuttuvat sosiaaliset ja työelämätaidot tai työpaikan saantia helpottavat sosiaaliset verkostot, jotka ovat työllistymisen kannalta tärkeitä erityisesti henkilösuhteiden varassa toimivissa yhteiskunnissa.
Useissa maissa nuoria vain siirtyy työmarkkinoille enemmän kuin työpaikkoja on tarjolla. YK:n työjärjestön ILOn (International Labour Organization) mukaan nuoret jäävät kolme kertaa todennäköisimmin työttömiksi kuin aikuiset.
Nuoret naiset suurimpana haasteena
Nuorten naisten kohdalla tilanne on vielä nuoria miehiä huonompi. Kaikista kehitysmaiden naisista noin 60 prosenttia työskentelee harmaassa taloudessa, ja heistä suurin osa on nuoria naisia.
Naisten suurimpia työllistäjiä ovat erilaiset tuotantotyöt, tehtaat sekä työt kotiapulaisina. Työtä tehdään usein ääriolosuhteissa alipalkattuina, ja naiset ovat työntekijöinä alttiimpia maailmantalouden suhdanteiden vaihteluille.
Myös naisten jääminen työttömiksi pienentää perheiden tuloja ja usein tyttölapset otetaan ensimmäiseksi pois koulusta. Kaupunkeihin työnhakuun tulleet tytöt kohtaavat paljon väkivaltaa, seksuaalista häirintää ja hyväksikäyttöä.
Maaseudulta kaupunkiin
Maanviljely on edelleen monessa kehitysmaassa ensisijainen toimeentulonlähde, vaikka työt maanviljelyn piirissä ovatkin vähentyneet viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Silti se tarjoaa pääasiallisen toimeentulon yli puolelle ihmisistä Itä-Aasiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Tyynellämerellä, Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa.
Maanviljely on jatkossakin keskeisessä asemassa työn ja ansaintamahdollisuuden tarjoajana niin nuorille kuin aikuisillekin erityisesti matalan tulotason maissa. Maataloudesta kiinnostuneilta nuorilta puuttuu kuitenkin usein maata, ja pitkään jatkunut konflikti on saattanut vieraannuttaa nuoret maataloudesta, sillä heillä ei ole ollut mahdollisuutta oppia sen vaatimia taitoja pakolaisleireillä. Investoinnit esimerkiksi maatalouden tuottavuuteen ja työtä helpottavaan teknologiaan ja niihin liittyvä koulutus tekisivät maataloudesta houkuttelevamman alan monille nuorille, myös naisille.
Tänä päivänä moni nuori kuitenkin muuttaa maaseudulta kaupunkeihin paremman toimeentulon toivossa. Heidän koulutustasonsa on usein heikompi kuin kaupunkinuorten, ja kaupungeissa moni heistä päätyy töihin epäviralliselle sektorille, erilaisiin hanttihommiin tai pikkubisneksiin.
ILOn mukaan yli 90 prosenttia kehitysmaiden nuorten työpaikoista on epävirallisen talouden piirissä; he työskentelevät pitkää päivää, jaksottaisesti tai muuten epävirallisilla järjestelyillä, työn tuottavuus ja ansiotaso ovat matalia ja heiltä puuttuu minkäänasteinen sosiaaliturva. ILOn mukaan alityöllistettyjä nuoria on 130 miljoonaa, eli työtä on liian vähän eikä se vastaa nuoren koulutusta tai kykyjä. Kaupungeissa nuorten työttömyys on laajempaa kuin maaseudulla.
Työttömyys maailman suurin turvallisuusriski
Kaupungistumisen ja työttömyyden yhteisvaikutuksesta kaupunkien kaduille syntyy usein joukko toimettomia ja turhautuneita nuoria, enimmäkseen nuoria miehiä. Työttömyydestä seuraava syvenevä köyhyys, haavoittuvuus ja kyvyttömyys täyttää perustarpeita yhdistyneenä nuorille ominaiseen tekemisen tarmoon ajaa heitä joskus laittomuuksiin, rikollisjengeihin tai aseellisten ryhmittymien jäseniksi. Esimerkiksi Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa noin 95 prosentin nuorisotyöttömyys on kasvattanut selvästi aseistettuja ryhmiä.
Toimeentulon lisäksi ryhmään kuuluminen antaa työttömälle nuorelle tunteen statuksen noususta ja kunnioituksesta. Siksi työttömyys ja siihen liittyvä köyhyys ovat usein taustasyinä nuorten liittymiselle kapinallisliikkeisiin.
Työttömyys turhauttaa ja syrjäyttää, rapauttaa nuorten itsetuntoa ja saa nuoret miettimään elämän merkitystä tai sen merkityksettömyyttä. Nuorten työttömyyttä pidetäänkin yhtenä maailman suurimmista turvallisuusriskeistä. Tutkijoiden havaintojen mukaan maan konfliktiherkkyys lisääntyy, kun väestöstä nuoria on poikkeuksellisen suuri osa.
Nuorten työllisyystilanteen parantaminen edellyttäisi ennen kaikkea työvoimaintensiivistä talouskasvua. Matala BKT-kasvu, taloudellinen laskusuhdanne ja alhaiset investoinnit johtavat kaikki työvoiman tarpeen vähenemiseen. Nuoret tarvitsevat myös parempaa koulutusta. Toisaalta monissa kehitysmaissa korkeasti koulutettuja nuoria on jo paljon työttöminä. Sen vuoksi yliopistokoulutuksen sijaan tärkeämpää olisikin lisätä vaihtoehtoisia koulutusmahdollisuuksia, kuten ammattikoulutusta ja tuottavan työn mahdollisuuksia.